Toisen kerran OPSS-työryhmä tapasi Opetushallituksessa 18.12. 2013. Silloin pidettiin koko päivän kestänyt seminaarimuotoinen kokous.
Kokouksen alussa Helena Korpela, joka oli äskettäin käynyt Santiago de Chilen Suomi-koulussa, kertoi niistä asioista, jotka pienen koulun kannalta tulee ottaa huomioon OPSS-työtä tehdessä.
Kokouksen puheenjohtajat Pirjo Sinko ja Leena Nissilä kertoivat Suomen OPS 2016 prosessiin liittyvistä ajankohtaisista asioista, joista on mahdollisesti hyötyä Suomi-koulujen OPSS:ssa. Keskusteltiin myös PISA-tuloksista, jotka eivät menneet Suomen toivomusten mukaisesti. Puheenjohtaja Pirjo Sinko totesi , että monimuotoiseen lukuharrastukseen sitoutuneet koulujärjestelmät kuten Irlanti ja Viro näyttävät nousevan PISA-rankingissä, joten myös OPSS-työssä on hyvä muistaa painottaa lukemisen ja koulutyöhön sitoutumisen merkitystä.
Seminaarissa kuultiin neljä esitelmää:
Maila Eichhorn selvitti Monikielinen Suomi-koulu -nimisessä esityksessään Suomi-koulujen yleistilannetta tilastojen valossa, oppilaiden monikielistä ja monikulttuurista taustaa sekä vanhempien työn merkitystä Suomi-kouluissa.
Christina Alho esitteli pro gradu -työnsä tuloksia, erityisesti arvioita siitä, mitkä asiat opettajat kokevat oppimista tukevina ja mitkä taas oppimista hankaloittavina.
Maila ja Christina olivat tutkineet Suomen esiopetuksen OPS-perusteluonnosta ja sen pohjalta kysymystä, missä määrin kyseistä asiakirjaa voidaan soveltaa myös Suomi-koulujen OPSS-työhön.
Leena Nissilä esitteli uusia YKI-tutkintojen ja kotouttamisopetuksen perusteita ja herätti kysymyksen siitä, pitääkö Suomeen palaajat ottaa erikseen huomioon OPSS:ssa.
Nina Reiman esitteli oppilaan taitotasoarviointia ja kielitaidon kehittymistä monikielisen oppijan näkökulmasta.
Esitysten pohjalta syntyneissä keskusteluissa todettiin mm., että OPSS:ssa tulee erottaa toisistaan asiat, jotka ovat kaikille Suomi-kouluille yhteisiä, niistä asioista, jotka kussakin koulussa ovat omanlaisiaan. Samoin OPSS:ssa tulee ottaa esille vanhempien merkittävä rooli , opettajien pedagogisen ajattelun kehittäminen, koulujen oppimisympäristö sekä varhaisopetuksen tärkeys ja oppijan positiivisen ja aktiivisen oppijakuvan syntyminen.
Keskustelussa käytiin myös läpi peruskäsitteiden määrittelyä sekä OPSS:n ikäryhmät ja osaamistason jaottelut. Todettiin, että olisi huomioitava ainakin neljä (ehkä viisikin) ikäryhmää ja kussakin ikäryhmässä (poikkeuksena koulun pienimmät) kolme eri tasoa.
OPSS:n kommentointiryhmän nimittäminen siirtyi ajan puutteen takia seuraavaan kokoukseen.