Opetussuunnitelmasuositusta laativa työryhmä kokoontui jälleen 24.2. 2015 tiiviin ja tehokkaan työn merkeissä. Vilkkaassa keskustelussa haettiin ja löydettiin  ratkaisuja moniin avoimiin kysymyksiin, joita  ohjausryhmä oli nostanut esiin.   Kokouksen alussa päätettiin jatkaa osiosta teematyöskentely (aik. oppimiskokonaisuudet).  Aluksi  keskusteltiin etäjäseniltä saaduista palautteista, jotka Helena Korpela oli ennen kokousta välittänyt työryhmälle. Etäjäseniltä oli pyydetty vastauksia kysymykseen, millaisissa tilanteissa Suomi-koulun oppilaat käyttävät tai haluaisivat käyttää suomea. Hän totesi koosteessaan, että ensisijainen tarve suomen kielen käyttöön on kaikissa vastauksissa oma perhe, äiti, isä, sisarukset, mummot, serkut ja muut sukulaiset. Myös suomalaiset kaverit ja käynti Suomessa ovat tärkeitä syitä suomen oppimiseen. Suomen kielen taitoa oppilaat ilmoittivat tarvitsevansa, kun he haluavat lukea kirjoja tai katsoa suomalaisa TV-ohjelmia ja elokuvia. Suomen kielen kirjoittamisen taitoa oppilaat kertovat tarvitsevansa sähköposteihin ja Facebookiin. Isommat oppilaat ilmoittivat suomen opiskelun syyksi myös mahdollisen paluumuuton Suomeen,  Suomessa opiskelun tai armeijan.  Suomi-koulukin on tärkeä syy suomen käyttöön. Salakielenä suomi toimii myös ilmeisen hyvin. Joissakin vastauksissa oli myös kerrottu yksityiskohtaisesti, millaista sanastoa ja millaisia asioita Suomi-kouluissa oppilaan toivotaan oppivan.

Puheenjohtaja totesi, että vastaukset antavat selkeän kuvan oppilaiden suomen kielen oppimistarpeista ja kielenkäyttötilanteista ja ne tulee pitää mielessä, kun käsitellään teematyöskentely-osiota.  Tämän jälkeen kyseisen osion tavoitteet ja keskeiset sisällöt käytiinkin kohta kohdalta läpi ja luonnosehdotukseen tehtiin yhteisen pohdinnan jälkeen  lukuisia sekä rakenteellisia että sisällöllisiä muutoksia, lisäyksiä ja poistoja.

Sen jälkeen siirryttiin tarkastelemaan muita huomiota ja korjausehdotuksia , joita ohjausryhmä oli kokouksessaan opetussuunnitelmasuositukseen tehnyt. Oppimisen arviointi ja todistukset -osioon oli jo tehty tarpeelliset muutokset, ja ne todettiin hyviksi. Luku luvulta käytiin läpi ohjausryhmän kysymykset ja  kommentit, ja niistä keskusteltiin yksityiskohtaisesti.  Tämän jälkeen Helena Korpela jakoi työryhmäläisille kotitehtävät tarpeellisten muutosten toteuttamiseksi ja viimeistelyn tekemiseksi. 

Seuraavaksi  asialistalla oli tukimateriaali, sen tekeminen ja  julkaiseminen. Todettiin, että kysymys on niin iso, että tukimateriaalista päättäminen vaatii oman kokouksensa. Päätettiin pitää asiasta erityinen kokous toukokuussa.

Paula Mattila alusti sitten kokoukselle opetussuunnitelmasuosituksen taittoa  ja julkaisemista koskevia mahdollisuuksia. Hän ehdotti, että pyydettäisiin taitosta tarkka kustannusarvio ja että suosituksesta otettaisiin jonkin verran myös painettuja kappaleita jaettavaksi Suomi-koulujen opettajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Ehdotus sai yksimielisen kannatuksen. OPSS tulee joka tapauksessa  sähköisenä OPH:n e-opseihin.

Lopuksi kokouksessa päätettiin, miten opetussuunnitelmasuositusta käsitellään elokuun koulutuksessa 12.-14.8. 2015. Työnjaosta sovittiin yksityiskohtaisesti. Päätettiin, että koulutuksen ensimmäisenä päivänä OPSS esitellään pääpiirteissään ja toisena päivänä pohditaan viidessä eri työpajassa, miten opetussuunnitelmasuositusta käytetään paikallisissa opetussuunnitelmissa.

Seuraava OPSS-työryhmän kokous pidetään Opetushallituksessa 23.3. 2015. Sen jälkeen opetussuunitelmasuositus lähtee kommentointikierrokselle etäjäsenille Suomi-kouluihin. Etäjäsenillä tulee olemaan noin kolme viikkoa aikaa tutustua OPSS-luonnokseen ja kommentoida sitä. Ohjausryhmä kokoontuu huhtikuun loppupuolella, minkä jälkeen työryhmä tekee vielä tarkistukset ja antaa opetussuunnitelmasuositukselle viimeisen silauksen.